tammikuu 8, 2026 Laura Oralta

Kemikaalikuorma ja lasten herkkyys

Mitä kemikaalikuorma tarkoittaa vauvalla tai pienten lasten kohdalla – ja miksi juuri he ovat erityisen herkkiä?

Kukaan meistä ei varmasti haluaisi altistaa lastaan turhille kemikaaleille. Mutta mitä lasten kemikaalikuorma käytännössä sitten tarkoittaa? Miksi olisi tärkeää valita lastenvaunut, jotka ovat kemikaalittomat? Saimme aiheeseen hurjasti perehtyneen Laura Haukanhovin kertomaan aiheesta! Hypätään aluksi Lauran omaan tarinaan aiheen ympäriltä.

Mikä sai sinut kiinnostumaan kemikaalittomista vaihtoehdoista, miten toteutat sitä omassa arjessa?

Oma matkani luonnonmukaisempiin valintoihin kosmetiikka- ja kodintuotteissa alkoi jo yli kymmenen vuotta sitten, kun havahduin pohtimaan, mitä kaikkea elimistöön päätyy, ihon kautta, hengityksessä ja ruokapöydässä. Olin kärsinyt pitkittyneistä hiuspohjan ongelmista (voimakas kutina ja kuivat kohdat päänahassa) joihin mikään auttanut, ei edes kampaamo- tai apteekkituotteet joita kampaajani suositteli ja joita testasin useita. Yleensä nämä vain pahensivat päänahan kutinaa. Värjäsin tuolloin hiuksiani säännöllisesti ja käytin teippipidennyksiä. Kerran kampaajani puhui siitä kuinka kampaamoshampoot on tarkoituksella valmistettu kuivattamaan hiuksia, jotta asiakas ostaisi lisäksi hoitoaineita kosteuttamaan hiuksiaan. Olin hämmentynyt, mutta kiinnostuin tutkimaan aihetta. Vaihdoin silloisen shampoon luonnolliseen palashampooseen. Pari viikkoa kului ja päänahan oireet hävisi ja ovat pysyneet poissa tähän päivään asti. Kokemus oli niin vaikuttava, että aloin pikkuhiljaa vaihtamaan kaiken kosmetiikan luonnollisiin vaihtoehtoihin. Pari vuotta eteenpäin, ja huomasin haju- ja makuaistini voimistuneen merkittävästi kun olin vähentänyt kemikaalikuormaa. Siinä kohtaa olin jo niin varma, että olen oikealla tiellä, ja aloin vaihtamaan myös kodin puhdistustuotteet luonnollisiin vaihtoehtoihin.

Mikä on yleisin harhaluulo, jonka olen kuullut liittyen kemikaaleihin vauva-arjessa?

Että kaikki markkinoilla olevat tuotteet jotka ovat suunnattu vauvoille, tai merkitty sanalla ”baby’ tai ”safe” olisivat oikeasti vauvoille turvallisia! Ja toinen, että kaikki EU:ssa myytävät tuotteet olisivat Öko-Tex standardin mukaisia.

Mitä kemikaalikuorma tarkoittaa vauvojen ja pienten lasten kohdalla -miksi juuri he ovat erityisen herkkiä?

Kemikaalikuormasta puhutaan nykyään paljon ja erityisesti pienten lasten altistuksesta. Moni vanhempi miettii miten vauva altistuu kemikaaleille, tarviiko vauva suojata kemikaaleilta, mitä vaikutuksia kemikaaleilla on vauvaan ja miten vähentää kemikaalikuormaa.

Vauva tai pieni lapsi ei voi itse valita, millaisille tuotteille tai aineille hän altistuu. Vastuu on siksi meillä aikuisilla, ja vanhempien valveutuneisuus aiheesta on tärkeää. Kemikaalikuormalla tarkoitetaan kaikkia niitä kemikaaleja, joille lapsi arjessaan altistuu esimerkiksi vaatteiden, lelujen, vaunujen, tekstiilien, kosmetiikan, sisäilman ja elektroniikan kautta.

Vauva tutustuu maailmaan paljon suun kautta. Kun vauva on oppinut käsien koordinaatiota, kaikki esineet joita hän löytää, päätyy suuhun. Kemikaalit voivat kulkeutua vauvan kehoon suun lisäksi kuitenkin myös ihon ja hengitysilman kautta.

Vauvan iho on vielä ohut ja läpäisevä, eikä ihon luonnollinen suojamekanismi ole täysin kehittynyt. Ihon suojamekanismit, sarveiskerros, lipidit (rasva-aineet), ihon mikrobiomi sekä happovaippa, kehittyvät vähitellen ensimmäisten elinvuosien aikana. Tämän vuoksi vauvan iho päästää helpommin läpi aineita, joita aikuisen iho suodattaa tehokkaammin.

Myös vauvan elimistön kyky käsitellä ja poistaa kemikaaleja on vielä kehittymätön, keho ei pysty suodattamaan tai hajottamaan haitallisia aineita yhtä hyvin kuin aikuisella.

Monien kemikaalien vaikutukset vauvaan, ainakin hormonitoimintaan vaikuttavien aineiden, eivät näy heti, vaan vasta vuosien tai jopa vuosikymmenten kuluttua. Eli vaikka oireita ei heti tule, se ei tarkoita etteikö niitä voisi tulla myöhemmin.

Suurin ongelma kaiketi on, että kemikaaleja käytetään paljon mutta edelleen niistä tiedetään liian vähän.

Kemikaalit kodin tekstiileissä tai vaunujen kankaissa – tunnista kemikaalit

Kodin tekstiilit, vaunujen kankaat, patjat, kulkevat usein pitkän matkan valmistuksesta käyttöön loppuasiakkaalle, ja niihin voidaan lisätä erilaisia kemikaaleja, joiden tarkoitus on parantaa tuotteen kestävyyttä, turvallisuutta tai säilyvyyttä. Näiden lisättyjen kemikaalien tunnistaminen auttaa tekemään turvallisempia valintoja. Vanhemman näkökulmasta olennaista on se, että valmistaja kertoo avoimesti käyttämistään materiaaleista ja menetelmistä. Jos näin ei ole, kannattaa pohtia miksi. Sisältävätkö tuotteet ehkä jotain sellaista mikä ei ole hyväksi vauvalle?

Yleisimmät kemikaalit tekstiileissä:

Palonestoaineita lisätään tekstiileihin paloturvallisuuden parantamiseksi. Monia niistä on kielletty EU:ssa viimeisen 10 vuoden aikana (lähde 1) ja nykyään markkinoilla on myös myrkyttömiä ja vesipohjaisia vaihtoehtoja.

Tekstiileihin lisätään usein homeenestoaineita suojaamaan tuotteita kosteudelta pitkien varastointi- ja merikuljetusten aikana. Tällainen on esimerkiksi formaldehydi, joka voi ärsyttää ihoa ja hengitysteitä. Altistumisen riskiä voi pienentää suosimalla Euroopassa tai kotimaassa valmistettuja tuotteita, joissa kuljetusmatkat ovat lyhyempiä ja täten kemiallinen suojaustarve vähäisempi.
PFAS (Per- and Polyfluoroalkyl Substances) eli ns. ikuisuuskemikaalit, on nimitys useille eri kemikaaleille, jotka hajoavat hitaasti ja kertyvät ihmisten elimistöön sekä elinympäristöön. PFAS yhdisteitä käytetään tekstiileissä niiden vettä, likaa ja rasvaa hylkivien ominaisuuksien vuoksi, mikä tekee kankaista vedenkestäviä ja tahroja hylkiviä. Näitä käytetään erityisesti ulkoilutekstiileissä. Osa PFAS-yhdisteistä on jo kiellettyjä tai rajoitettu EU:ssa, Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) toimesta (lähde2). ECHA työstää ehdotusta kaikkien PFAS yhdisteiden rajoituksista ja Pohjoismaat ovat olleet aktiivisesti mukana kehittämässä kemikaalilainsäädäntöä tämän osalta.

Ftalaatit ovat kemikaaleja, joita käytetään tekemään muovista pehmeämpää ja joustavampaa. Ne ovat tunnettuja hormonitoimintaa häiritsevistä ominaisuuksistaan. EU:ssa useiden ftalaattien käyttö on rajoitettua tai kiellettyä, erityisesti lasten tuotteissa, mutta niitä voi silti esiintyä tuontituotteissa EU:n ulkopuolelta.
BPA (bisfenoli A) käytetään kovissa muoveissa (esim. keittiön säilytysrasiat) ja pinnoitteissa (säilykepurkkien sisäpinta). Se on myös hormonihäirikkö, minkä vuoksi sen käyttöä on rajoitettu voimakkaasti etenkin lasten tuotteissa EU:ssa. (lähde 5)

Vaikka monia kemikaaleja on jo kielletty uusien tuotteiden valmistuksessa, käytettyjä tavaroita ostaessa kannattaa olla tarkkana. Erilaisilla kauppa-alustoilla saatetaan myydä tuotteita ajalta jolloin kemikaalit ovat olleet sallittuja. Voi olla ympäristöteko ostaa käytettyä, mutta kannattaa varmistaa että tuote on turvallinen.

Mitä vaikutuksia tietyillä haitta-aineilla voi olla lapsen terveyteen lyhyellä tai pitkällä aikavälillä?

Ftalaatit: hormonitoiminnan häiriöt

Vaikka EU:ssa useiden ftalaattien käyttö on rajoitettua tai kiellettyä, niitä on edelleen käytössä eri tuoteryhmissä. Esimerkiksi elintarvikkeiden ftalaattijäämille ei ole EU:ssa asetettu raja-arvoja, ja ftalaatteja voi esiintyä muun muassa muovipinnoitteissa ja tekstiilien painokuvioissa.

Tutkimusten (lähde3) mukaan:

sikiön altistuminen ftalaateille voi heikentää motorisia taitoja kouluikäisillä lapsilla
vaikutukset näkyvät erityisesti pojilla, esimerkiksi liikunnallisissa taidoissa ja hienomotoriikassa
ftalaatit voivat vaikuttaa poikien sukusolujen kehitykseen, mikä pahimmillaan heikentää myöhempää hedelmällisyyttä

PFAS-yhdisteiden haittavaikutukset

Yhdisteet voivat heikentää lasten rokotusvastetta ja immuunijärjestelmän kehittymistä. Hormonien kautta ne vaikuttavat myös lasten kasvuun ja kehitykseen. (lähde 4)

Hajusteet ja säilöntäaineet: iho- ja allergiariskit

Monet kertakäyttöiset kosteuspyyhkeet, pesuaineet ja kosteusvoiteet sisältävät hajusteita ja säilöntäaineita. Yksi hajuste voi todellisuudessa olla kymmenien synteettisten kemikaalien yhdistelmä. Hajusteet voivat: ärsyttää herkkää ihoa, aiheuttaa kosketusallergioita ja jopa herkistää ihoa pysyvästi.

Kosteuspyyhkeiden sijaan voi valita yksinkertaisemman vaihtoehdon: pyyhkäise vauvan kädet ja suu vedellä kostutetulla vanulapulla.

Mistä tunnistaa turvallisen tekstiilin, esimerkiksi vaatteissa, vaunuissa tai petivaatteissa?

Tämän aiheen parissa täydellisyyttä on vaikea tavoitella. Turvallisempi arki syntyy vähitellen, yksi sertifikaatti, yksi hajusteeton valinta ja yksi tietoinen päätös kerrallaan. Välillä voi kuitenkin tuntua, että turvallisempien valintojen tekeminen vaatii kemian tutkintoa! Kun tietää, mihin kiinnittää huomiota, vaihtoehtojen vertailu helpottuu huomattavasti. Sertifikaatit ovat yksi helpoimmista tavoista tunnistaa tuotteita, joissa haitta-aineita on rajoitettu tai vältetty kokonaan.

OEKO-TEX® Standard 100 testattu haitallisten aineiden varalta

GOTS (Global Organic Textile Standard) luomutekstiilit ja tiukat kemikaalirajoitukset

Joutsenmerkki - koko tuotantoketju huomioitu

REACH EU:n kemikaalilainsäädännön asetus joka säätelee kemikaalien valmistusta, maahantuontia, käyttöä ja markkinointia

Sertifikaatti ei tarkoita täydellisyyttä, mutta se kertoo, että tuotetta on valvottu ja testattu. Silti sokeasti erilaisiin merkintöihin tuotteessa ei valitettavasti aina voi luottaa, kuten on käynyt ilmi CE-merkityissä tuotteissa: vauvojen ja lasten pelastusliivejä on viime vuosina vedetty pois markkinoilta niiden turvallisuusriskien ja jopa hukkumisvaaran vuoksi. Vaikka markkinoilta poisvedetyt tuotteet ovat olleet CE-merkittyjä, ne eivät silti olleet turvallisia. Mitä CE-merkintä tarkoittaa? Sillä valmistaja vakuuttaa tuotteen täyttävän EU:n lainsäädännön olennaiset turvallisuus-, terveys- ja ympäristövaatimukset. Valmistaja voi kuitenkin liittää tuotteeseen CE-merkinnän, kun on itse varmistunut siitä, että tuote täyttää turvallisuusvaatimukset, eli mikään taho ei aina tarkista täyttääkö tuote oikeasti merkinnän vaatimukset.

Luonnonmateriaalit lasten tuotteissa, kuten puuvilla ja luomupuuvilla, pellava ja villa ovat hyvä lähtökohta. Ne hengittävät hyvin ja vaativat vähemmän, jos lainkaan, kemiallista käsittelyä, kuin monet synteettiset materiaalit.

Erityisesti vauvojen tuotteissa kannattaa kiinnittää huomiota:

kankaan tuntumaan (pehmeä, ei muovimainen)
painokuvioiden määrään (printit voivat sisältää kemikaaleja)
valitse vaaleita sävyjä tai värjäämättömiä/kasvivärjättyjä tuotteita (voimakkaat synteettiset väriaineet sisältävät eniten kemikaaleja)
hajuttomat vauvojen tuotteet on myös turvallinen lähtökohta. Jos tuote tuoksuu voimakkaasti “uudelta” tai parfymoidulta, se kertoo usein hajusteista tai kemiallisista käsittelyistä
tuotteen valmistusmaa, Euroopassa valmistetuissa tuotteissa kemikaalilainsäädäntö on tiukempaa kuin monissa muissa maissa

kerrotaanko materiaaleista selkeästi?
mainitaanko myrkyttömyys tai testaukset?
onko tuotteella sertifikaatteja?

Ovatko kaikki luonnonmateriaalit automaattisesti turvallisempia kuin synteettiset?

Onko luonnonmateriaali aina turvallisempi valinta kuin synteettinen? Näin voisi kuvitella. Mutta se ei aina ole näin. Luonnonmateriaali on usein hyvä lähtökohta, mutta se ei yksin takaa tuotteen kokonaisturvallisuutta.

Myös joitain luonnonmateriaaleja käsitellään ennen kuin niistä saadaan käyttökelpoisia tuotteita. Esimerkiksi bambu on raaka-aineena kovaa, ja vaatii voimakkaan käsittelyn jotta se muuntuu tekstiiliksi. Jotta bambusta saadaan kangasta, se täytyy ensin hajottaa kuiduksi. Tämä voidaan tehdä kahdella eri tavalla, kemiallisesti tai mekaanisesti, ja suurin osa markkinoilla olevista bambutekstiileistä on valmistettu kemiallisesti, jolloin ne ovatkin teknisesti viskoosia tai bambuviskoosia. Kemiallisessa käsittelyssä bambukasvi murskataan ja keitetään, kuidut liuotetaan voimakkailla kemikaaleilla, kuten natriumhydroksidilla (lipeä) ja hiilidisulfidilla, liuoksesta puristetaan kuidut, jotka kehrätään langaksi ja lopuksi kuitu pestään ja viimeistellään tekstiiliksi.

Sama pätee moniin muihinkin luonnonmateriaaleihin; puuvilla voidaan käsitellä väriaineilla, viimeistelyaineilla ja palonestoaineilla, ja villa voidaan käsitellä kemikaaleilla, jotta se ei huovu tai kutita.

Myös puulelut ovat hyvä esimerkki. Puu on luonnonmateriaali, mutta vanhemmissa puuleluissa voi olla pintakäsittelyjä tai maaleja, jotka eivät enää täytä nykyisiä turvallisuusvaatimuksia. Sääntely on vuosien varrella tiukentunut merkittävästi, ja aineita, joita aiemmin pidettiin hyväksyttävinä, ei enää sallita lasten tuotteissa.

Tämä ei tarkoita, että luonnonmateriaalit olisivat huono valinta - päinvastoin. Usein ne ovat erinomainen vaihtoehto, kunhan huomio kiinnittyy koko tuotteeseen, ei pelkkään raaka-aineeseen.

Miten kemikaalit vaikuttavat ympäristöön?

Vaikuttavatko valinnat myös ympäristöön ja jäteveden kautta laajempaan ekosysteemiin?

Arjessa pieneltä tuntuvat valinnat vaikuttavat ympäristöömme, ja sitä kautta ekosysteemiin, ehkä enemmän kuin tulisi ajatelleeksi kaupan hyllyllä vauvan bodya tai vaunukopan väriä valitessa. Kun vaatteita, vaunuja tai petivaatteita pestään, niistä voi irrota kemikaalijäämiä, väriaineita, viimeistelyaineita ja mikromuoveja.

Nämä kulkeutuvat jätevesien mukana eteenpäin. Vaikka jätevedenpuhdistamot poistavat suuren osan haitallisista aineista, kaikkia kemikaaleja ei saada suodatettua pois. Osa päätyy lopulta vesistöihin ja vaikuttaa vesieliöihin ja täten koko ekosysteemiin.

Erityisesti hormonitoimintaa häiritsevät aineet, kuten tietyt ftalaatit ja bisfenolit, voivat vaikuttaa hyvin pieninäkin pitoisuuksina. Niiden vaikutukset näkyvät ympäristössä usein hitaasti ja pitkällä aikavälillä, aivan kuten ihmisilläkin. Haitallisia kemikaaleja vesistöissä seurataan säännöllisesti sekä Suomessa että kansainvälisesti, ja niiden esiintymisestä on vahvaa näyttöä.

Pienet määrät, toistuva altistus ja pitkä aikaväli. Siksi valinnat, joita tehdään lasten tuotteissa eivät vaikuta vain lapseen, vaan myös veteen, luontoon ja ekosysteemeihin ja näin ollen siihen kokonaisympäristöön, jossa lapset kasvavat.

Mitä haluaisin lopuksi sanoa vanhemmalle, joka haluaa tehdä parempia valintoja mutta kokee aiheen monimutkaiseksi?

On täysin ymmärrettävää, että aihe tuntuu monimutkaiselta. Kemikaaleihin ja vastuullisuuteen perehtyminen vaatii aikaa, keskittymistä ja jaksamista - asioita, joita vastasyntyneen kanssa ei useinkaan ole ylimääräistä. Osittain siksi, että yhtä selkeää standardia näissä ei ole, mutta myös siksi että sertifikaatteja on paljon ja tieto on hajallaan eri lähteissä. Usein kokonaiskuvan muodostaminen jää vanhemman omalle vastuulle.

Olen itse työskennellyt yritysten vastuullisuusviestinnän parissa, ja sen myötä ymmärtänyt, ettei sertifikaatteihinkaan voi aina suhtautua täysin kritiikittömästi. Niiden taustalla olevat tarkasteluprosessit vaihtelevat, eivätkä ne aina kerro koko totuutta tuotteesta. Samalla on hyvä muistaa olla lähdekriittinen: sosiaalinen media on täynnä sekä arvokasta tietoa että virheellisiä tai yksinkertaistettuja väitteitä. Lisäksi vastuullisuudesta ja kemikaalittomuudesta on tullut trendejä, mikä on valitettavasti lisännyt myös viherpesua.

Haluan kuitenkin sanoa tämän: mikään tehty selvitystyö ei ole turhaa. Jokainen hetki, jolloin pysähdyt miettimään valintoja, lisää ymmärrystä ja auttaa tekemään hieman parempia päätöksiä seuraavalla kerralla. Kaikkea ei tarvitse tietää, eikä kaikkea tarvitse muuttaa kerralla.
Lopulta kyse on omista arvoista. Siitä, mikä tuntuu sinulle tärkeältä. Jo pienet, tietoiset valinnat riittävät. Tämän artikkelin lukeminen oli jo yksi niistä!

Oran vaunut - kemikaalittomat ja turvalliset lastenvaunut

Vauvan hyvinvointi alkaa turvallisista ja vastuullisista valinnoista arjessa. Oran vaunut on suunniteltu niin, että ne ovat mahdollisimman turvallinen ja huoleton valinta perheille, joille vauvan terveys ja ympäristöasiat ovat tärkeitä. Vaunujen kankaat on valmistettu kierrätetystä materiaalista, jossa on hyödynnetty muovipulloja – näin vähennetään neitseellisten raaka-aineiden käyttöä ilman kompromisseja laadussa. Kaikki tekstiilit ovat ÖKO-TEX®-sertifioituja, mikä tarkoittaa, että ne on testattu haitallisten aineiden varalta ja että ne ovat turvallisia vauvan herkälle iholle. Lisäksi kankaat on käsitelty Bionic Eco Finish® -käsittelyllä, joka on luonnonmukainen ja fluorivapaa kosteudensuoja. Lopputuloksena on kemikaalittomat vaunut, jotka ovat turvalliset vauvalle, miellyttävät käyttää ja vastuullinen valinta myös ympäristön kannalta.

Lähteet

Lisätty: kemikaalittomat valinnat, lasten kemikaalikuorma, Ora, ympäristöystävälliset valinnat

Seuraava Vauvan ruokailu – parhaat vinkit ja tuotteet, jotka tekevät arjesta helpompaa