Onni on..

sari3

  • 9kk odotuksen jälkeen kuulla parkaisu
  • nähdä vastasyntyneen silmät auki
  • tuntea kun rinnallesi hamutaan
  • tuhina kun vauva nukahtaa.

Tätä kaikkea olivat aivan ensimmäiset, uskomattomalta tuntuvat hetkeni vastasyntyneen kanssa. Vähän haparointia, että kuuluuko mikäkin itku asiaan ja teenkö asiat oikein ja miksi tunnen näin, tai en tunne. Esikoisen kanssa kaikki oli opettelua ja jokainen uusi asia hämmentävä, mutta silti päällimmäisenä tunteena onni.

Nyt kuopuksen myötä olen miettinyt että olisipa minulle esikoisen aikaan sanottu enemmän, että ”se on ihan normaalia, eikä siitä tarvitse tuntea syyllisyyttä”. Jopa se, etten tirauttanut kyyneltäkään synnytyksessä, sai minut tuntemaan syyllisyyttä, varsinkin kun mieheni vetisteli vieressä. Tai kuinka se rakkaus kasvoi pikkuhiljaa vauvaa kohtaan. Se ei ollut rakkautta ensi silmäyksellä kuten elokuvissa. Enemmänkin olin hämmentynyt ja huolissani.

Toisen lapsen myötä ei ole enää tarvinnut samalla tavalla opetella kaikkea. Meille hyväksi havaitut rutiinit ja asiat on helppo ottaa vain käyttöön nyt toisen kanssa. Kuopus viihtyy hyvin missä vaan, eikä häntä tarvitse hyssytellä sylissä koko ajan niinkuin esikoistamme ekat 3 kk, hän kun usein nukahti vain rinnalle. Hän ei viihtynyt edes vaunuissa ekoina kuukausina. Sorateilläkin kirosin liian tärisevät ja pienirenkaiset vaunut, ja menetin hermot kun ajattelin niiden olevan ongelma…ehkä se osittain olikin totta.  Silti olen pitänyt häntä aina helppona lapsena. Olihan hän myös terve.

Tunnen kuitenkin syyllisyyttä, että kuopus saa vähemmän syliaikaa, koska nukkuu hyvin missä vaan, vaikka keittiön pöydälläkin kun touhuan esikoisen kanssa. Ulkoilukin onnistuu ihan eri tavalla kun hän nukkuu vaunuissa, olivat ne sitten liikkeessä tai terassilla. Tai hän vain katselee hereillä onnellisena uutta ja ihmeellistä maailmaa ympärillään.

Onni on toisen lapsen jälkeen…

  • olla itsevarmempi ja huolettomampi
  • tehdä asiat osaavasti rutiinilla
  • osata pyytää apua nopeammin
  • että molemmat lapset ovat terveitä ja nukkuvat hyvin
  • olla tuntematta syyllisyyttä joka asiasta
  • huomata mitkä asiat toimii meille parhaiten
  • olla multitaskaaja ja tehokas, eikä liian tarkka
  • isot ilmarenkaat ja hyvä jousitus vaunuissa
  • että lapsi viihtyy vaunuissa tyytyväisenä
  • osata kasata vaunut ihan itse!

No myönnetään, vilkaisin ohjekirjaa pari kertaa, enkä tunne siitä syyllisyyttä. Apua saa, ja pitää pyytää. Tässä video todisteena, että kasasin vaunut itse. Toivottavasti siitä on apua ja helpotusta sinun ensimmäisiin onnen hetkiisi.

– Oramama Sari

https://www.youtube.com/watch?v=pLr-LQ3-QKY

 

Kommentoi